Ensiaskelista nykypäivään - Nyt jo lähes 7 vuosi-kymmentä takana

Heti Kuusaan Ladun perustamisen jälkeen toiminta alkoi vireästi. Latu järjesti paljon erilaisia tapahtumia mm. kansanhiihto ja –uinti, sekä patikka ja laturetket keräsivät paljon liikunnan ystäviä. Harkiten Hangille näyttely Kuusankosken seuratalossa sai suuren suosion ja oli siihen aikaan jotain uutta ja erikoista.

Lasten hiihdon opetus alkoi jo v. 1953, kun silloisen puheenjohtajan 
R. Vallealan toimesta R. Mauno ja J. Lahtinen menivät kouluille antamaan hiihdon ohjausta. Vuonna 1959 Reijo Maunon koulutuksen hiihdonopettajaksi Vuokatissa toteutti Mannerheimin Lastensuojeluos. Reijo piti jo samana vuonna hiihdonopettajakurssin ja lasten muumihiihtokoulun. Ensimmäiset viralliset valtakunnalliset leiripäivät järjestettiin 1958 Kaajärvellä Laturannassa. Kilpailulajeina oli tuolloin vain lentopallo ja vaellus.

Ladun alkuun panemana käynnistettiin paikkakunnan ensimmäiset lentopallopuulaakiottelut. Hyvin suosituksi nousi Ladun näytelmäpiiri. Järjestettiin vierailuiltamia, joissa oli jokin näytelmä ja lopuksi 1 1/2 tuntia tanssia. Näytelmiä esitettiin pikkujouluissa, Kaajärven kesäjuhlissa, Kymiyhtiön eläkeläisjuhlissa yms.

60-luvun toiminnan alkuun merkittäviä tapahtumia oli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun käynnistyminen Kuusankoskella. Puheenjohtaja Vallealalla riitti ideoita joka lähtöön. Kun hän esitti Reijo Maunolle asian, Reijo keräsi etsintäpartion, johon hän sai 48 vapaaehtoista henkilöä mukaan. Tämä oli merkittävä avaus vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle, jota Kuusaan Latu on jatkanut.

Hiihtokoulut keräsi vuosittain jopa yli sata lasta yhteiseen lopputilaisuuteen. Käynnistettiin Kymen hiihdot ja järjestettiin nuorten laturetki jonka pituus oli 20 km ja osallistujia yli 100 nuorta. Nauhan hiihtomajalla alkoi suksien tervauspalvelu, joka jatkui aina muovisuksien valtakauden alkuun. Jousiammuntaseura Amor aloitti Ladussa. Harrastajia riitti siihenkin lajiin parikymmentä henkilöä. Harjoittelupaikkana oli Kaajärven maja, jonne tehtiin viikoittaisia harjoitusmatkoja.

Varsin erikoiseen tempaukseen Kuusaan Latu osallistui lähettämällä omenoita rajaseudun lapsille. Ns. Omena-operaatio tuotti neljätuhatta kiloa omenoita, jotka sitten pakattiin laatikoihin ja Ladun kustannuksilla lähetettiin pohjoisen rajaseudun lapsille.

Sulkapallon pelaamiseen saatiin Ladun joukosta suuri peliporukka, jota voidaan pitää tämän päivän harrastajakuntaan verrattuna mittavana. Vaikka sulkapalloa on pelattu ja pelataan vieläkin jäsenistömme keskuudessa niihin harrastajalukuihin emme ole enää päässeet.

70-luvun alun toiminnan merkkipaaluja oli oman moottorikelkan hankinta. Anhavan kankaalle puheenjohtaja Valleala sai Kymiyhtiön toimesta parakkirakennuksen josta Kuusaan Latu sai myydä mehua hiihtäjille. Omalla moottorikelkalla P Sopanen ja R Mauno ajoivat kaupungin harrastelatuja 130 km talvisin, myös lapsia kyyditettiin kelkan peräreessä. Mm. viiden poliisipiirin alueelle oli heillä lupa mennä latuja tekemään. Latuhöylä ostettiin Vuokatin opistolta v. 1970. Latuja varten Anhavaan Kymiyhtiö neuvotteli 15. maanomistajan kanssa 15-vuoden sopimuksen, jonka Kaupunki sen jälkeen toteutti ja hankki käyttöönsä leveitä hiihtoreittejä varten. Myös latujen kunnostuksen kaupunki otti hoitoonsa kun hiihtoreitit saatiin leveiksi. Kaajärvellä järjestettiin Kymen-Vuoksen latualueen jäsenyhdistyksille 5-12 –vuotiaille ja heidän vanhemmilleen leiripäivät, jotka olivat ainoat lajissaan.

Suosituksi muodostui kesäisin ajetut keskiviikkoiltapyöräilyt, joissa oli yli 50 henkilöä. Retket suuntautuivat Kaajärvelle, Kaitjärvelle, Elimäelle Urajärven ympäri jne. Kouvolan Ladun kanssa tehtiin yhteisiä pyöräretkiä, joissa tapaamispaikkana oli ravirata.

Vuonna 1979 Kuusaan Latu osti Kuhmosta kesänviettopaikan nimeltään Koskenkorva. Koskenkorvan maja myytiin vuonna 2016.

80-luvun tapahtumista merkittäviä oli Anhavan uuden hiihtomajan rakennusprojekti, josta enemmän Anhavan ulkoilumajan yhteydessä. 
Siinä on osoitus siitä mihin järjestäytynyt talkoojoukko pystyy.

Liikuntatapahtumissa olimme mukana entiseen mallin ja tutuiksi tulleisiin harrastelajeihin riitti kiinnostusta. Järjestimme luontopolkuretkiä ja Tillolan laturetki tuli jokatalviseksi kaksipäiväiseksi tapahtumaksi.

Lumiveiston SM-aluekilpailuja ruvettiin pitämään Kuusankoskella Hotelli Sommelon takana olevalla puistoalueella ja SM-kilpailut pidettiin vuonna 1988 kaupungissamme.

90-luku ei tuonut muutoksia toimintaamme. Kuusaan Ladun oma lumiveistojoukkue menestyi lumiveiston SM-kilpailuissa ja aluekilpailuja pidettiin joka vuosi. Paikkana oli Kuusankoskitalon takana oleva puistoalue. Myös lapsiveistäjät otettiin mukaan. Kyykässä siirryttiin Kyykkäliittoon ja liiton järjestämissä SM-kilpailuissa menestys oli hyvä. SM-mestaruuksia saatiin niin henkilökohtaisissa, joukkue- ja viisiottelukilpailuissa.

Sauvakävely sai suuren suosion uutena kuntoliikuntalajina. Kuusaan Latu hankki kävelysauvoja ja sauvakävelyn ohjauksen saaneet henkilöt järjestivät opetustilaisuuksia.

Anhavan laavu valmistui v. 2000 kesällä ja on ulkoilijoiden käytettävissä aina. Päiväkodit ovat paikan omaksuneet käyttöönsä.